Ei ikinä saa laittaa muovipussia päähän siinä voi loppua happi, mesosin ja nappasin pussin jo ennakolta pois.
Mut minulla on kyllä ihan tarpeeks jo nenässä happoa, Poika vakuutti kysyvän näköisenä.
Tuuli rypisti sateenvarjon jo ennen ensimmäistä kadunkulmaa ja puuskat tuuppivat rintaan niin, että vauhti pysähtyi. Tarvottiin sitkeästi keskustaan asti, vaikka Pojan sadetakin huppu räpsähteli jatkuvasti takaraivolle. Typerä tuuli, perillinen tiivisti.
Vaakasuorana naamaan piiskautuva sade ei suorastaan helpottanut.
Paluumatkalle nöyrryttiin spåraan ja pysäkillä odotellessa juteltiin merirosvojuttuja. Noi kaikki ihmiset ei tiedä et me ollaan hurjia merirosvoja ku ollaan tavallisen näkösiä, mumisin Pojan korvaan. Ei nii, ukkeli myhäili tyytyväisenä.
Kotona Poika halusi piraattilettuja.
Posted by khilou at 13.01.05 19:01