Iltakävelyllä pimeydessä rännit pärisivät, viemäriristikoissa lorisi ja tuuli kohahteli. Yritti vääntää sateenvarjon käsistä.
Musta, kiiltelevän märkä kaupunki.
Mecklulla peräkkäin kadunreunassa mustamaija, iso tyhjä tilausajobussi ja tumma Vectra. Mies seisoi, nainen puhui kiivaasti ja haalariasuiset konstaapelit nyökkäilivät. Ainakaan autojen pellit eivät huutaneet pysähdyksen syytä.
Juutuin katsomaan ohjelmaa Armand Lohikoskesta tai ehkä pikemminkin 50-luvun idyllisistä näkymistä. Tukkilaiset tulivat taas, maisteria tituleerattiin, Kuningas lauloi naiselle, joka yritti näyttää palvovalta kallistellen hitaasti päätään.
Vuosikymmen, ehkä onnellisempi, sanoi von Bagh, päättyi samaan aikaan kuin Masa Niemi, päättyi ohjelma.
Voisiko ilman Peter von Baghin ääntä olla uskottavaa filmihistoriaa?
Posted by khilou at 10.01.05 23:44