Torkahdin jo keinutuoliin mutta lähdin mukaan, vaikken olisi jaksanut. Pyyhkijän sulka viuhtoi tuulilasiin vihmovaa vesiräntää sivuun.
Perillä hanki oli täydellinen. Taputtelin käsissäni lumipallon toisensa perään ja linkosin niitä leikkimökin katolle.
Vaimo innosti tenavalauman mukaansa rakentamaan maailman isointa lumilinnaa. Minä kyyditin Tyttöä pulkassa ja kävin välillä alarinteessä laskemassa itse. Alhaalla yritin ärtsyä pysäytyskaartoa, mutta kaaduin hankeen ja katsoin, kuinka pulkka jatkoi suhisten yli maantien.
Isäntä toi deaktivoidun M/31-päristimensä näytille. Rumpulippaan kanssa painavampi kuin muistin, jäykkä vaihdin. Nuuhkin syvään aseöljyn aromia, viritin muutaman kerran ja tähtäilin tyhjiä laukauksia pihalamppuun. Pojan serkku halusi myös katsoa ja oli ampuvinaan ympäriinsä. Ei koskaan asetta ihmisiä kohti, Isäntä ärjäisi ja otti lelun pojalta pois.
Uutisfriikkinä luen jokaisen jutun, pengon jokaisen foorumin ja käyn kurkkaamassa jokaista kuvaa. Varsinkin lasten kohtalot sekä jotkut vatsaakääntävät kuvat jäävät pyörimään päähän unen tuloa lykkäävänä kaleidoskooppina. Saattoi siinä olla myös alkavaa nuhaa, joka muutti nenänielun limaa tihkuvaksi raastinraudaksi ja naarmutti aamuyön.
Aioin kirjoittaa myös lasten suhtautumisesta uutisiin, medioiden toiminnasta ja viranomaisiin kohdistuvasta arvostelusta, mutta homma olikin jo hoidettu.
Posted by khilou at 31.12.04 00:20