Pikkulinnut touhusivat jotain talon räystään luona, sen reunalta roikkuvaan lumilippaan tuli pyöreäreunainen kolo.
Jossain kaukana haukkui kimakasti koira ja vielä kauempaa kohisi liikenne, niin vaimeana, että saattoi olla vain kuvittelua. Muuten aivan äänetöntä.
Aurinko sipaisi ensin taivaanrannan pilvimassaan kultareunan ja kurkisti sitten mustan yli. Timantit kimalsivat hangella. Poikaa harmitti kun niitä ei saanut poimittua edes rukkaset riisumalla.
Tenavat saivat aivan liikaa lahjoja. Eniten huomiota ovat tähän mennessä saaneet Kippi ja Mini, vauvanukke, leikkirälläkkä, merirosvolaiva ja autonkuljetusrekka. Selvää on kuitenkin, että molemmat haluavat tavan takaa leikkiä yhtä aika juuri sillä samalla. Pikkulikka pitää jo hyvin puoliaan.
Syksyllä mainitsin ohimennen Minä, Aku Ankka, kirjan, jota en lapsena koskaan saanut, koska se oli liian kallis. Kävin Töölön kirjastossa lukemassa sitä ja muita sarjan järkäleitä. No, näköjään jotkut toiveet toteutuvat aikuisina. Aku Ankka ja zombi, nelikulmaiset munat, atomivakoilijat, Tyhjälän joulu, kultainen talja...
Myös Da Vinci -koodi vaikuttaa lupaavalta.
Sinä sait isi varmaan siks niiv vähäl lahjoja ku oot komentanu meitä vähäl liian paljo, Poika arveli katsoessaan vaatimatonta saalistani.
Posted by khilou at 25.12.04 23:49