joulukuu 09, 2004
L
Liikennevaloissa Runskin ja Museokadun kulmassa seisoi L. 
Parransänki oli käynyt valkoiseksi ja kuivakka varsi vaikutti vieläkin ohuemmalta kuin muistin, mutta hän se oli.
Kun pelasimme koululaisina puistossa palloa, L ilmestyi ennen pitkää paikalle. En koskaan kuullut, mitä laatua hänen kehitysvammansa oli, mutta L oli pikkupoika aikuisen miehen ruumiissa. Liikkeet olivat kulmikkaita eikä ymmärrettävää puhetta juuri tullut, mutta hyväluontoinen kaveri, silmissä vilpitön katse.
Varsinaista keskustelua tai kontaktia ei L:n kanssa syntynyt, mutta meille oli teroitettu, että erilaisia ihmisiä ei saa pilkata eikä tuijottaa, ja lapsilla asiat ovat muutenkin aika mutkattomia. L tuli ikään kuin mukaan peliin, hänelle syötettiin silloin tällöin ja pelattuaan tarpeeksi L heilautti kättään hyvästiksi ja jatkoi matkaa.
Hänen täytyy olla jo ainakin viisissäkymmenissä. Jännää, että me olemme ainoat niiltä ajoilta näillä kulmilla.
Posted by khilou at 09.12.04 10:59