Kenraali Erfurth kehuu Suomea ja suomalaisia vuolaasti. Erityiskiitoksen saavat vieraanvaraiset mäntyharjulaiset kenraalin auton suistuttua ojaan matkalla Helsingistä.
Elämään Päämajan liepeillä on kuulunut paljon sotilaallisia ja diplomaattisia muotoja, joiden noudattamisessa Erfurthin suuresti ihailema Mannerheim on ollut omaa luokkaansa. Korukielisiä sähkeitä ja sanomia, kiitoksia, kukkatervehdyksiä ja kunniamerkkejä, aamiaisia, lounaita, iltapäiväkahveja ja kutsuja lasilliselle whiskyä.
Kenraalin kirjaamia suuria tapahtumia lähellä Suomessa ja kaukana Saksan muilla rintamilla. Valkeasaaren läpimurto, Tsherkassyn motti, Normandian maihinnousu, heinäkuun 20. päivän tapahtumat, perääntyminen Rooman ja Varsovan liepeille, Kenraalieversti Dietlin kuolema, joka salattiin, kunnes Rendulic ehti Suomeen.
Jatkuvana teemana on saksalaisten epäilys Suomen lipsahtamisesta erillisrauhaan. Ase-ja muuta apua luvataan, keskeytetään Suomen neuvoteltua Moskovan kanssa, jatketaan taas, lopetetaan. Lupauksia käyvät tivaamassa vuoroin Keitel, Ribbentrop, Schörner. Kirjan mukaan saksalaiset eivät suinkaan luota sokeasti Rytin sitoumukseen vaan pohtivat sen kansainvälisoikeudellista sitovuutta. Saksalaiset vakuuttavat rintaman pitävyyttä ja lopullista voittoa samalla kun tietoja yhä uusista vetäytymisistä tulee.
Suomalaisten tappiomielialaa ihmetellään, mutta Erfurth valistaa omiaan. Suomalainen puhuu pessimistisesti ja pidättyvästi, välttää suuria sanoja.
Italia, Romania, Bulgaria, Unkari lipeävät rintamasta, ja lopulta, syyskuun 2. päivänä, kenraali Grönvall ojentaa hotellin aulassa Erfurthille Mannerheimin kirjeen välitettäväksi Hitlerille.
-- Tahdon erityisesti korostaa sitä, että Saksa tulee kyllä jatkuvasti säilymään elossa, vaikka kohtalo ei soisikaan Teidän aseillenne voittoa. Vastaavaa ei voida väittää Suomen tapauksesta. Jos tämä nelimiljoonainen kansa on sotilaallisesti nujerrettu, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö se nääntyisi. Tällaista mahdollisuutta en voi kansalleni valmistaa. --
Posted by khilou at 06.08.04 12:07