Kykin puistossa tenavien kanssa ja aidan takana kasvoi jokin, joka tuoksui jollekin, joka toi mieleen jonkin muiston, josta en ihan saanut kiinni. Kesä on sellaisia hetkiä täynnä.
Illalla kotona Tyttö tuhisi jo, uneen vaipuva Poika piteli kädestäni. Makasin selälläni silmät kiinni ja muistin, millaista oli käydä nukkumaan mummolan viistokattoisessa vinttikamarissa. Ulkona valoisa kesäyö, rantahaapojen välissä väikkyy tyyni järvenselkä, jonka takana kulkevalta maantieltä kuuluu vaimeana auton ääni. Alakerrassa ulko-ovi kolahtaa vielä kiinni mummon laskettua kissan ulos tai vietyä laskiämpärin kompostiin.
Kaipuuta idylliin, joka käy vuosi vuodelta täydellisemmäksi.
Posted by khilou at 14.06.04 23:20