Pekka Saurin ohjelmaa en tainnut koskaan kuunnella. Muistan hänet politiikan lisäksi lähinnä Hengissä Helsingissä -oppaasta, jota taisi olla tekemässä myös Teppo Turkki.
Samulin miesääni eetterin äärettömässä tyhjyydessä -soundista tuli mieleen Leijat Helsingin yllä ja Dani viimeistä kertaa studiossa.
Ajatus jatkoi matkaa 70-luvun lopulle, omakustannelehtiin, ELMUihin ja kaikkiin niihin kellarien punkbändeihin. Verkkojulkaisemisen mahdollisuudet olisivat räjäyttäneet sen porukan maata kiertävälle radalle silkasta innostuksesta.
Urkeneeko tästä ura Blogistanin uudelle tähtiosastolle radioon sopivine äänineen, kässäreineen, taustoineen ja kotistudioineen? Kaipa Äänet napattaisiin nopeasti oikeaan radioon. Seuraavaksi liikkuva kuva?
Perheen nukkuessa höristelin kammiossani kuulokkeilla kaikki kolme osaa. Kananlihalle nostattavaa kuulla jonkun puhuvan itsestään melkein radiossa. Kuulla. Puhuvan. Tosin en ole koskaan oikein ymmärtänyt intoa määritellä tekeleitä blogeihin / päiväkirjoihin / whatever.
Tämä on kai jonkinlaiseen lauseiden hiomiseen pyrkivä päiväkirja. Ja Älyvapaalla Blogistanilla on uusi vakiokuuntelija. Ja ennen kuin menette, huomatkaa vielä, että viherkaunis Kevätsipulikukkia päivittyy kyllä.
Posted by khilou at 01.06.04 00:38