toukokuu 20, 2004
Verkkoaidassa
Kerran vuodessa sitä löytää itsensä myöhään illalla suuresta pimeästä rakennuksesta, jonka kaikki ulosmenotiet on suljettu. Kun aikansa kulkee ja huhuilee, joku löytää hallin uumenista pahantuulisen vahtimestarin avainnippuineen. 
Aamukävely paahtavassa helteessä vei lentokentän laidalle, roikuttiin vihreässä verkkoaidassa ja katseltiin, tai pikemminkin kuunneltiin, sadan metrin päästä nousukiitoon lähteviä koneita. Vihellystä, kohinaa, jylinää. Pohjalla joku potkii jättimäistä bassorumpua, joka täryttää sydänalaa. Jonossa odottivat SAS, BelAir, Ukraine Airlines, Swissair, Tunisair, Malev. Yksi toisensa jälkeen uhmasi ymmärrystä ja irtosi maasta kadoten pilvettömälle taivaalle.
Sun pitäis päästä turistiksi lentotukialukselle, H irvaili. Myönsin ajatuksen houkuttavan.
Hevosia haassa, lampaita, yhdellä laitumella kermanvärisiä ja toisella tutumman oloisia ruskealäikkäisiä lehmiä. Traktoreita, heinäpaaleja, iso lantakasa. Paikallinen juoksutapahtuma myös, juottoasemista ja osanottajien väsyneestä askeleesta päätellen vähintään puolimaraton.
Eurosportin aamussa oli vuorossa snookeria. Hyvä TV-laji, vaikken sääntöjä tunnekaan.
Posted by khilou at 20.05.04 15:23