maaliskuu 10, 2004

Häiriöitä kuvayhteydessä

Tästäkö, R kysyi ja klikkasi. Yleisö räjähti nauruun, kun PowerPointin rivit heittivät yksi kerrallaan voltin. Saa siitä ne animoinnit poiskin, A kuiskasi kuuluvasti. R ei raaskinut vaan antoi meille hupimme joka ruudun kohdalla. Kun tekee vanhoille pohjille ei ikinä tiedä mitä näistä löytyy, virnisteli.

Spårassa örisi epäsiisti muttei kuitenkaan ihan spurgahtava. Jäin pois Manskun kulmalla ja hain päivystävästä apteekista yskänlääkettä. Vahvaa yskänlääkettä. Loppumatkan kävelin.

Sinimustan taivaan tähdet olivat jotenkin niin siinä. Kuljin niska kenossa ja ihmettelin niiden kirkasta runsautta.

Töölön kirkko outoine valoineen näytti melkein yhtä uhkaavalta kuin lapsena, kun palattiin syysiltoina SVULlilta uimasta zimmarit ja pyyhe märkinä muovikassissa.

Pysähdyin pienen luistinradan reunaan katselemaan ja muistin, kuinka faija auttoi siinä samassa paikassa kaksiteräisiä luistimia jalkoihini. Muistin lamput pylväiden päässä, matalan penkin ja kengät sen ympärillä, kiiltävän jään, höyrypilvinä tuprahtelevan hengityksen, villasukat. Siitä on yli 30 vuotta, mutta se tapahtui hetki sitten. Yhtäkkiä tajusin taas, miten lyhyt pyrähdys elämä on. Ajatus tuntui hetken kovin painavalta.

Posted by khilou at 10.03.04 23:34
Comments

Hieno merkintä tälle päivälle. En nyt osaa sitä fiksummin ilmaista.

Posted by: Mindy at 11.03.04 09:39

Hetkessä oli jotain oudon syvää. Voi olla, että tunne lähti liikkeelle niistä tähdistä.

Posted by: khilou at 11.03.04 09:57